SEPA-ajan fraasi: Ollako velkaa vai antaako luottoa?

32 Euroopan maata Suomi mukaan lukien siirtyvät yhtenäiseen euromaksualueeseen tämän vuoden loppuun mennessä. EMV-standardin mukaiset sirukortit siirtävät magneettijuovaiset maksukortit historiaan.

Uusien sirullisten maksukorttien tarkoituksena on tehdä maksaminen helpommaksi ja maksuväline turvallisemmaksi. Muutoksen myötä kuluttajien ei tarvitse enää allekirjoittaa mitään, vaan maksu hyväksytään näppäilemällä sirumaksupäätteeseen tunnusluku. Hän voi käyttää maksukorttiaan SEPA-alueella.

- Kyse on enemmästä kuin huonosta palvelusta, nimittäin kansalaisen kielellisistä oikeuksista, kirjoittivat englanninkielisten sanojen aiheuttamasta hämmennyksestä Helsingin Sanomien mielipidesivulla viime lokakuussa kielenhuolto-osaston johtaja, erikoistutkija, filosofian tohtori Salli Kankaanpää ja tutkija Riitta Eronen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.

Helsingin Sanomat (HS) kertoi viime marraskuussa, että ainakin Seinäjoella, Lieksassa, Rovaniemellä ja Haapavedellä on havaittu pankkiautomaateilla tarroja, joissa debit ja credit ovat suomennettu.

HS:n haastattelema Otto-automaateja hallinnoiman Automatia Pankkiautomaatit Oy:n kehitysjohtajan Jyri Marvialan mielestä keskustelu englanninkielen pakkosyötöstä auttaa latinalaisperäisten vaihtoehtojen omaksumisessa. Englanninkielisyyteen päätyminen johtuu SEPA-korttien kansainvälisyydestä. Ulkomaalaiset turistit eivät olisi ymmärtäneet suomenkielisiä vastineita pankkiautomaateilla.

SEPA-ajan myötä kaupoissa on oltava uudet sirukorttia lukevat maksupäätteet. Asiakkaan pankkikortin tunnusluvun salaisuuden varjeleminen on hänen vastuulla. Kaupat eivät ole laittamassa asiointirauhaa lisääviä jonotusviivoja kassojen lattioille.

SEPA-muutosten edistämiseksi ja SEPA-alueen maksuliikenteen yhtenäistämiseksi ja vauhdittamiseksi tulee vappuna Suomessakin voimaan EU:n maksupalveludirektiiviin perustuva uusi maksupalvelulaki. Laki korostaa asiakkaan vastuuta kortistaan. Jos maksukortti varastetaan tai sitä käytetään väärin, niin kortinomistajalle lankeaa 150 euron omavastuu.

Uuden lain asettamat aikavaatimukset euromaksujen välittämiseksi EU- tai ETA-maasta toiseen toteutuvat Suomessa jo nyt. Uuden lain voimaantultua euromaksujen siirryttävä toiseen alueen maahan saajalle kolmen pankkipäivän kuluessa maksupäivästä. Vuoden 2012 alusta rahasiirron vaatimus tiukkenee yhteen pankkipäivään.

Helsingin Sanomat kertoi tammikuussa 2009 kauppojen ja palveluiden myyjien uuden maksupalvelulain suomasta oikeudesta lisätä laskuun käyttömaksu, jos asiakas maksaa SEPA-kortilla.

"Uusi eurooppalainen pankkikortti on (entistä pankkikorttia) kalliimpi, sillä sen käytöstä Luottokunta perii 0,31 % laskun loppusummasta... Kalleinta maksaminen on maksuaikakorteilla, joilla joutuu pulittamaan jopa usean prosentin käyttömaksuja", kirjoitti Tuomo Pietiläinen Helsingin Sanomissa.

Tuotepäällikkö Tapani Oksala OpusCapitasta ei usko yritysten siirtävän lain mahdollistamia lisämaksuja kuluttajien maksettavaksi. Helsingin Sanomien artikkelissa Finanssialan keskusliiton johtaja Timo Ylitalokin arveli, että vähittäiskauppa ei ala laskuttaa SEPA-kortin käytöstä. - Vaarana on, että asiakkaat alkavat silloin maksaa käteisellä, ja se vasta kalliiksi tuleekin, sanoo Oksala OpusCapitan sähköisessä asiakaslehdessä. - Käteisen rahan hallinnointi on kaupalle kaikkein kalleinta eikä siihen halua kukaan palata. Pikemminkin käteisen käytölle pitäisi säätää käyttömaksu, totesi puolestaan Ylitalo Helsingin Sanomissa.


Pankkien korttihinnastot:

• Aktia

• Handelsbanken

• Nooa Säästöpankki

• Nordea

• Osuuspankin verkkosivulta ei ko. tietoa löytynyt.

• Sampo

• S-Pankki

• Tapiola

Tietopalat

• Yhtenäiseen euromaksualueeseen kuuluvat kaikki 27 EU-maata (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Viro, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Romania, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari), EU:n ulkopuolelle jäävät ETA-maat (Islanti, Liechtenstein, Norja) sekä Monaco ja Sveitsi.

• EMV = Europay, Mastercard ja Visa

• Korttimaksamisen ABC (Luottokunta)

• Maksuaikakortti 

• Pankin tai korttiyhtiön myöntämä kortti, jolla voi maksaa ostoksia ja nostaa automaateista rahaa, sekä Suomessa että ulkomailla. Lisäksi niillä voi yleensä tehdä ostoksia verkkokaupoissa. Maksuaika kortissa tarkoittaa sitä, että tehtyjä ostoja ja nostoja ei veloiteta suoraan asiakkaan tililtä, niin kuin pankkikortin tai online-maksukortin tapauksessa, vaan ne tulevat asiakkaan maksettavaksi laskulla noin kerran kuukaudessa.
• Lasku erääntyy yleensä niin, että esimerkiksi huhtikuun aikana tehdyille ostoille ja nostoille saa käytännössä maksuaikaa toukokuun loppuun asti. Lasku maksetaan kerralla ja maksuaika on yleensä korotonta. Aivan mielinmäärin ostoksia maksuaikakortilla ei kuitenkaan voi tehdä, sillä niille sovitaan yleensä kuukausittainen käyttöraja, esimerkiksi 2000 euroa, jonka puitteissa korttia voi käyttää. Raja on usein sidoksissa kortin omistajan tuloihin.

• Luottokortti 

• Maksuaikakortti, johon asiakas voi hakea luotto-ominaisuutta. Joihinkin maksuaikakortteihin luooto-ominaisuus kuuluu automaattisesti (MasterCard), joihinkin sen voi saada (Visa ja Diners Club) ja jotkut kortit ovat pelkkiä maksuaikakortteja (American Express).
• Luottokortille sovitaan luottoraja tai luottolimiitti, jonka puitteissa asiakas voi korttiaan käyttää. Kun kortissa on luotto-ominaisuus, laskua ei tarvitse maksaa korottoman maksuajan päätyttyä vaan se voidaan maksaa pienemmissä erissä. Erissä maksettaessa luotosta maksetaan korkoa. Koron suuruus vaihtelee hieman riippuen kortin myöntäjästä, mutta se voi olla esimerkiksi 3 kuukauden euribor + 7,5 prosenttiyksikköä.

• Debet = (lat. debere, olla velkaa), kirjanpidossa tilin veloituspuoli, vastattavaa.
• Kredit = (lat. credit, antaa luottoa), hyvitys, tilinpidossa oikea puoli.

Lähteet:

• Maksupääte tulee ruokakauppoihin tänä vuonna, Helsingin Sanomat 17.3.2010
  
• Luottokortti.com 25.2.2010
• Uusi maksupalvelulaki voimaan toukokuussa, Express 6/2009, www.opuscapita.fi, joulukuu 2009
  
• Pankkikieltä vastaan kapina, Helsingin Sanomat 30.11.2009
  
• Debit ja credit polkevat oikeuksiamme, kielenhuolto-osaston johtaja, erikoistutkija, filosofian tohtori Salli Kankaanpää ja tutkija Riitta Eronen Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, HS-mielipide 24.10.2009
• Käteisautomaattien kielen vaihtuminen hämmentää, Helsingin Sanomat 16.10.2009
  
• Maksupalvelulaista aiheutuvia keskeisiä muutoksia pankkien asiakkaiden kannalta, Finanssialan Keskusliitto, lokakuu 2009
  
• Yhtenäinen euromaksualue SEPA, Finanssialan Keskusliitto, 8.9.2009
  
• Yhtenäisen euromaksualueen Sepan toteutuminen Suomessa, Sepa kysymykset ja vastaukset, Finanssialan Keskusliitto, syyskuu 2009
• Kaupat saavat pian veloittaa korttien käytöstä, Helsingin Sanomat 10.1.2009
  
• Nykysuomen käyttötieto, Oy Valitut Palat - Reader´s Digest Ab, Otava 1996
  

Palana pelissä 26.4.2010