Leipä kallistuu tänä vuonna

Kuluttajatutkimuskeskus julkaisi viime vuoden lopulla tiedotteen, jonka mukaan elintarvikkeet halpenivat viime vuoden syyskuusta lokakuuhun 5,7 prosenttia. Lokakuun 2009 alussa toteutettu arvonlisäveron alennus vaikutti hintoihin laskennallisesti 4,3 prosenttia. Tiedot perustuvat Kuluttajatutkimuskeskuksen hintaseurannan tuloksiin.

Syyskuussa 2009 maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) vakuutti ruoan hinta laskee varmasti arvonlisäveron alennuksen myötä. Hän sanoi Yle TV1:n Ykkösaamu-ohjelmassa haluavansa Suomeen lisää kauppaketjuja kilpailun lisäämiseksi. Hänen mukaan elintarvikkeiden hinnat on selvitettävä vuosittain.

Tänä vuonna elintarvikkeiden hinnat kääntyvät jälleen nousuun, kun arvonlisäveroa korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä heinäkuun alussa. Ruoan hinta on nousemassa tänä vuonna inflaation mukaisesti noin 0,6 %. Eniten hinnannousua on odotettavissa leipomotuotteisiin. Toisaalta kireä kilpailu laskee maitotuotteiden hintoja. Ensi vuodelle Pellervon taloustutkimus ennustaa elintarvikkeiden hinnoille tämän vuoden kaltaista nousua.

-  Nykyisessä markkinatilanteessa teollisuuden neuvotteluasema on heikentynyt, ja viime kädessä se on kauppa, joka hintatason määrää. Sen takia kuluttajahintaindeksissä ei näy suurta muutosta, vaikka tuottajahinnat ovat alentuneet... Maatalousraaka-aineen osuus ruoan hinnasta on meillä... vain alle viidennes, kirjoittaa tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimuksen verkkoblogissa.

- Kulutuksessa on jonkin verran siirrytty selvästi halvempiin perustuotteisiin. Kulutusrakenteen pieni muutos sekä tuonnin kasvu ovat merkinneet sitä, että tosiasiallisesti yhä useamman kuluttajan ruokakori on halventunut. Hintaindeksissä tämä ei näy, koska siinä seurataan tiettyjen samoina pysyvien tuotteiden hintakehitystä. Jos kuluttaja valitsee halvemman tuotteen, näkyy se kuluttajan kukkarossa.Nousukaudella sen sijaan käy päinvastoin. Tuotevalikoima kasvaa lisäarvotuotteissa, ja kuluttajan ruokakori voi kallistua, vaikka perustuotteiden hinnat eivät muuttuisikaan, jatkaa hän blogissaan.


Hintavertailu

Ostospaikka: Oulun Prisma

Tuote: hinta tammikuussa 2000 (lähde: Helsingin Sanomat 10.1.2000), hinta maaliskuussa 2010 (lähde: Palana pelissä 30.3.2010)

• Banaani 1 kg: 2,90 mk (1,47 e) - 1,69 euroa
• Kananmuna 10 kpl: 3,33 mk (1,29 e) - 1,49 euroa
• Ranskanleipä: 2,90 mk (0,57 e) - 0,66 euroa
• Kevytmaito 1 litra: 3 mk (0,66 e) - 0,76 euroa
• Juhla mokka -kahvi: 19,90 mk (2,32 e) - 2,67 euroa
• Taloussokeri 1kg: 5,80mk (0,86 e) - 0.99 euroa
• Edam juusto 1 kg: 29,90 mk (8,27 e) - 9,53 euroa
• Naudan jauheliha 400 g: 11,80 mk (1,86 e) - 2,15 euroa

Ostoskorin hinta yhteensä: 79,53 markkaa (17,29 e) - 19,94 euroa
Suluissa oleva luku kertoo paljonko maaliskuun 2010 hinta on vuoden 2000 rahana.
Selvityksessä on käytetty Nordean rahanarvotaulukkoa.


- (Vertailusta) selviää esim kuinka paljon juustoa olisi vuoden 2010 yhdellä rahayksiköllä saanut vuonna 2000...  onko kuvitteellisella keskivertohenkilöllämme sama rahamääräinen tulotaso kuin vuonna 2000. Mikäli tämän "samanlaisen" henkilön tulotaso on rahayksiköissä kasvanut huomattavasti, on hänellä siis käytössään enemmän rahayksiköitä, joiden ostovoima on hieman 10 vuoden takaista heikompi...  On voinut käydä niin, että suhteutettuna kuvitteellisen henkilön tuloihin, juusto onkin halventunut, sanoo Kilpailuviraston erikoistutkija Tom Björkroth.

- Koska eri väestönryhmien tulotaso kehittyy eri lailla, ei ole selvää kenelle juusto on halventunut ja kenelle se on kallistunut. Mikäli esimerkiksi eläkkeisiin ei ole tehty riittäviä inflaatiotarkistuksia on juusto tullut tälle väestönryhmälle kalliimmaksi (ellei sitten jotain muuta menoerää ole alennettu niin, että käytettävissä oleva tulo on lisääntynyt ja aiheuttanut suhteellisen vaurastumisen. Elintarvikkeiden nimellisiä hintoja voidaan deflatoida esimerkiksi ansiotasoindeksillä, aivan niin kuin Kuluttajatutkimuskeskus oli tehnyt omassa tutkimuksessaan, jatkaa Björkroth.

Suomi liittyi EU:n jäseneksi 1995, jolla oli vaikutusta elintarviketuonnin vapauttamiseen. Tämä laski elintarvikkeiden hintatasoa. Elintarvikkeiden reaalinen hintataso ylitti jäsenyyttä edeltäneen hintatason vasta taannoisen ruokakriisin jälkimainingeissa, joten tässä suhteessa EU jäsenyys alensi elintarvikkeiden hintatasoa. Tämän jälkeen on ruoan tarjonta- ja kysyntäpuolella ollut voimakkaita heilahteluja, jotka ovat nostaneet elinarvikkeiden reaalihintoja.

Muun muassa raaka-aineiden hinnat ovat ajoittain nousseet voimakkaasti.
- Ei ole olemassa markkinamekanismia, jossa korkeammat tuotantokustannukset eivät jollain viiveellä tai vivulla välittyisi hintoihin. Parantuneella tuottavuudella (kaupassa ja teollisuudessa) tätä on osaksi onnistuttu hillitsemään, sanoo Björkroth.


Lähteet:

• Tom Björkroth, Kilpailuviraston erikoistutkija, sähköpostihaastattelu 31.3.2010, 19.4.2010
• Ruuan hinta kääntyy takaisin nousuun, Pellervon taloustutkimus 30.3.2010
  
• Sirkka-Liisa Anttila: Ruuan hinnat selvitettävä vuosittain, Helsingin Sanomat 13.9.2009
• Ruokakorin hinnan lasku ei näy indeksissä, Perttu Pyykkönen, www.ptt.fi 7.9.2009
  
• Kyläkaupat häviävät kiihtyvään tahtiin suurmyymälöiden tieltä, Helsingin Sanomat 10.1.2000
  

Palana pelissä 3.5.2010