Tuotteistetun terveyden markkinat (31.3.2010)
Terveyskauppiaille ujot ja ahdistuneet ovat haluttua kohderyhmää. Terveysriskeillä pelottelemalla moni ihminen unohtaa pystyvänsä omatoimisiin muutoksiin ja mahdollisuuksiin parantaa asioita omassa arjessaan. Terveyden kannalta merkittäviä asioita ovat merkityksellisyyden ja yhteisyyden kokemukset.
Lääketeollisuudesta, terveysalalta, terapeuteista ja lääkäreistä löytyy monia terveyden kauppiaita. He tarjoavat tuote- ja palvelutukea moniin esille tuomiinsa terveysuhkiin. Aiemmin terveiksi itsensä kokeneet alkavat pian uhista huolestuneina tuntea sairastumisensa todennäköisyyden kasvavan.
Esimerkiksi masennuslääkkeiden valmistajat hyötyvät talousvaikeuksien kanssa kamppailevista, ahdistuneista ihmisistä, jotka elämänsä piinaavassa kierteessä ovat herkemmin turvautumassa depressiolääkkeisiin, vaikka he voisivat kohentaa oloaan ilmaisin keinoin elämänsä vaikeuksia pakenematta.
Todellisuutta ja itseään ei pääse pakoon millään rahasummalla. Aika ei pysähdy eikä itseään voi juosta karkuun. Oma itsensä varpaista päälakeen on pidettävä tässä ajassa syntymästä kuolemaan. Joka hetki siinä välissä on täynnä ilmaisia mahdollisuuksia myönteisiin muutoksiin ja kestäviin valintoihin huomiseen selviämiseksi.
Olemisen sietämättömässä ja selittämättömässä todellisuudessa apuun tulee tiedotus- ja mainosvälineiden kautta kaupallistettu terveys. Suomalaisia yleisesti kuvaava piirre, ujous, on meillä diagnosoitu sosiaalisten tilanteiden peloksi ja Yhdysvalloissa käsitteellä sosiaalinen ahdistushäiriö. Tälle luonteenpiirteelle on olemassa isot markkinat ja eräs monikansallinen lääkeyritys kauppaa mielellään uusille asiakkaille paroksetiinia sisältävää masennuslääkettä.
"Terveyden kaupittelussa painopiste on yksipuolisesti ihmisen mielen tai kehon säätämisessä. Näin sivuutetaan ne yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja poliittiset tekijät, jotka ovat usein sairastavuuden ja ahdingon taustalla. Lääkkeiden sivuvaikutukset ja vieroitusoireet voivat myös heikentää ihmisen elämänlaatua enemmän kuin lääkitys on sitä parantanut", kirjoittivat dosentti
Petteri Pietikäinen ja apulaisylilääkäri
Jari Turunen Helsingin Sanomien Vieraskynässä viime syyskuussa.
He peräänkuuluttivat kirjoituksessaan julkista keskustelua tuotteistetun terveyden kaupittelun hyödyistä kansalaisille ja yhteiskunnalle. He haluavat tarjota ihmisille henkistä rokotetta tarttuvia diagnooseja ja ihmiskuvan medikalisoitumista vastaan.
Mielenterveyden keskusliiton koulutusjohtajan
Mika Vuorelan mielestä "hyvä mielenterveys perustuu merkityksellisyyden ja yhteisyyden kokemuksille. Merkityksellisyyden kokemukset syntyvät mahdollisuuksista tulla kuulluksi arvokkaana ihmisenä, joka toimii kykyjensä mukaan yhdessä muiden kanssa. Yhteisyys puolestaan tarkoittaa sitä, että ihminen jakaa kokemuksiaan ja näkemyksiään toisten ihmisten kanssa." Vuorela halusi korostaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa marraskuussa 2008 vahvistetun avoimuuden, yhteistyön ja mukaan ottamisen politiikan merkitystä.
Lähteet:- Hyvä myyjä saa terveenkin tuntemaan itsensä sairaaksi, Helsingin yliopiston aate- ja oppihistorian dosentti Petteri Pietikäinen ja Verven apulaisylilääkäri ja kuntoutuslääkäri Jari Turunen, Vieraskynä-palsta, Helsingin Sanomat 12.9.2009
- Mielenterveysongelmia pelätään ja salaillaan yhteiskunnassa turhaan, Mielenterveyden keskusliiton koulutusjohtaja Mika Vuorela, Mielipide-palsta, Helsingin Sanomat 7.11.2008
Palana pelissä 31.3.2010