Kirjoitettu: 11.1.2007 17:44 | Kirjoittaja: Helka Linna, Vihreät, Vaasan vaalipiiri, eduskuntavaaliehdokas 2007

Työn merkitys eri ihmisille on erilainen, on työhulluja mutta myös työstä syrjäytettyjä ja työtä vieroksuvia. Kuitenkin inhimillisen ihmisen olemukseen kuuluu työ jollakin tavalla, se kasvattaa itsetuntoa ja tuo tarpeellisen hyödyllisyyden tunteen. Jokaiselle suomalaiselle tulisi taata jo nuorena positiivisia kokemuksia työelämästä ja nähdä työllä myös muita kuin puhtaasti taloudellisia merkityksiä.

Työllä on muutakin kuin pelkän kylmän suorituksen arvo. Työn kautta suuri osa ihmisistä liittyy erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin, saa elinikäisiä ystäviä ja harrastuskavereita.

Ilman työtä syrjäytyy jostakin muustakin kuin vain työelämästä, vaikka monet syrjäytyneet eivät koekaan olevansa syrjässä mistään itselle tärkeästä. Nykyajan työelämän vaatimukset syrjäyttävät ne, joiden työkykyisyys on syystä tai toisesta keskimääräistä heikompi.

Työmarkkinoilta puuttuvat ns. avustavat ja matalan kynnyksen työpaikat, jotka ennen pitivät sosiaalisessa tukiverkostossa nekin, jotka eivät vaativampiin töihin pystyneet tai halunneet osallistua.

Aina tulee olemaan niitä, joilla on liikaa töitä, mutta aina ei tarvitse olla niitä, joille ei löydy töitä laisinkaan. Ei tämä maailma niin valmis ole, etteikö jotain tehtävää vielä olisi.

Eräs toimintamalli voisi olla sosiaalisen työllistämisen työpaikkojen nykyistä järjestelmällisempi luominen Suomeenkin. Niitä pitäisi olla tarjolla niille nuorille, jotka eivät jostain syystä pysy toisen asteen koulutuksessa, niille , jotka ovat olleet pitkään työttömänä syystä tai toisesta, niille, jotka kuntoutuksensa vuoksi tarvitsevat alhaisemman vaatimustason työpaikkaa.

Tällaisia pysyviä työpaikkoja voitaisiin luoda hankintalain ja kilpailutuksen sallimissa rajoissa ainakin ns. huoltosektorille. Kunnat ja muut julkisyhteisöt ja miksipä eivät myös yksityiset yritykset voisivat ostaa mm. ympäristön- ja kiinteistö- huollon töitä sosiaalisilta osuuskunnilta tai muilta sosiaalisilta yhteisöiltä. Näissä sosiaalisissä työyhteisöissä olisi vertaistukena aivan tavallisia työntekijöitä ja tarvittaessa olisi yhteiskunnan maksamana saataville yksilöllistä tukea ja ohjausta.

Nämä sosiaaliset työpaikat tulisi nähdä pysyvänä ja luonnollisena osana paikallisia työmarkkinoita periaatteella "jokainen osaa jotakin".